Matka tänne oli pitkä ja osin kuoppainen. Jännitystäkin piisasi kahden tiukan koneenvaihdon muodossa. Perille kumminkin päästiin kuumaan ja kosteaan Tawaun kaupunkiin Borneoon. Taksikuski meitä ensin vähän epäili ukrainalaisiksi, mutta totuus tuli ilmi, kun hotellin henkilökunta intoutui meitä malleiksi kehumaan ja saatiinpa vielä kaupan päälle kuvaussessio hotellin naisväen kanssa. Reilun 20 tunnin matkaamisen jälkeen tämän ei voi ottaa kuin kohteliaisuutena. Näitä kuvia voitte sitten varmasti ihastella Tawaun seiskapäivää lehdestä! Ilta Tawaussa meni nopeasti kakkuja maistellen ja oluet hörpiskellen. Päät kääntyili sama minne mentiin ja ihmiset täällä tuojottelee ihan häpeilemättä. Kaiken tämän huomion ja parrasvalojen jälkeen olikin mukava vaihteeksi nukkua vaaka-asennossa.
Seuraavana aamuna jo seitsemältä, kaikkea muuta kuin pirteänä, odoteltiin kyytiä Mabulin saarelle sukeltelemaan. Saatiinkin odottaa ihan rauhassa kun kyyti järjestyi vasta kun sellainen puhelimitse tilattiin. Joku sössi, eikä ilmeisesti ensimmäistä kertaa. Venematka oli myös kaikkea muuta kuin miellyttävä. Meikäläisen yrjö meinasi ainakin lähteä hyppyyn kesken reissun siinä karseassa aallokossa... Kunnialla kumminkin selvittiin, jopa minä. Vähän ehdittiin sukeltamaankin, katselemaan resortin hollille upotettuja hylkyjä, kilppareita, supersöpöä seepiaa, mureenaeläimiä ja muita juttuja. Siellä meinaan riitti niitä juttuja, vaikkei ole edes alueen parhaimmistoa kyseinen riutta.
Täällä saarella on ihmeelliset säännöt, kotiintuloaika on kuudelta, kissoja ja liskoja ei saa ruokkia, eikä saa namusetäillä kylän lapsille. Ennen ulkonaliikkumiskiellon voimaantuloa tehtiin kumminkin pikainen tunnin kyläkierros. Lapset täällä kakkii rannalle ja pienemmät lapset vaippaan, joka viskataan kaaressa sille samalle rannalle.
Huomenna me sukelletaan kohuSIPADAN!




